tiistai 30. elokuuta 2011

Sievi RN 27.8.2011 ja mutka Koskenkorvassa

Viimelauantaina käväisin tuttavien kyydissä mutkan Sievin ryhmänäyttelyissä handlausreissulla. Sää näytti aamulla vilpoiselta joten pukeutumiseni oli sen mukaista ja tämäpä kostautuikin sitten kehässä helmeilevinä hikinoroina...
Ehdin siinä taasen Riikan ja Tuomaksen kanssa porista sekä opetella/opettaa Canonin käyttöä Tumelle

Tuomas harjoittelee kameran käyttöä :)

Dreeverit alkoivat n. 13.15 ja tuomarina toimi Sakari Poti. Luojan kiitos hän arvosteli erittäin rivakkaan tahtiin! Dreevereitä oli paikalla huikeat 15 kappaletta, varmasti suurin määrä ikinä mitä olen dreevereitä samassa nlyssä nähnyt erkkaria lukuunottamatta.
Ihka ensimmäisenä startattiin kehään Juholan Hulin kanssa urosten junnuluokassa. Huli oli mulle täysin uusi tuttavuus, hieman kehään tottumaton mutta erittäin kiltisti esiintyvä. Tuloksena JUN ERI JUK1 ilman SA:ta.

© kennel Metsämarjan/ Juholan Huli JUN ERI JUK1

Muutama koira välissä ja mennään kehään kyytimiehen koiran kanssa jolle lähdettiin hakemaan viimeistä sertiä. Juholan Jörö esiintyi ihan reippaasti, tosin seisotuksessa oli aika-ajoin ongelmia. Tuloksena KÄY ERI KÄK1 SA. Mentiin paras uros kehään, jossa oli kolme koiraa. Jörö sijoitettiin toiseksi ja mietin että ei hemmetti jos nyt tuli ähäkuttiserti. Ensimmäinen ei voinutkaan ottaa enää sertejä vastaan vaikka oli avoimessa, joten serti tuli meille ja samalla Jöröstä tuli FI MVA! :)

© kennel Metsämarjan/ Juholan Jörö KÄY ERI KÄK1 SA PU2 SERT FI MVA

PU-kehän jälkeen suunnattiin nauhojen sisäpuolelle Hilman (Black Happies Ådessa) kanssa. Tyttö esiintyi ihan reippaasti ja oli  JUN ERI JUK1 SA voittaen toisen junnun. Paras narttu kehässä ei esiintymisestä tullut ei sitten yhtikäs mitään. En tiedä väsyttikö helle vai mikä neitokaisen mutta löi jarrua ja yritti hirttää itsensä pantaan päästäkseen varjoon. En tiedä vaikuttiko tämä sijoitukseen, mutta tuloksena oli PN2 ja VASERT.

© kennel Metsämarjan/ Black Happies Ådessa JUN ERI JUK1 SA PN2 VASERT

Erittäin onnistunut päivä siis, tavoite saavutettiin ja nyt ainakin dreevereiden osalta on tiedossa näyttelytauko pitemmäksi aikaa. Jahtikausi alkakoot ;)

Sunnuntaina käväistiin mutka Seinäjoella Ginin ja Wiiman iskän omistajan luona hakemassa Sumppe-isi Oulaisiin lainattavaksi. Lindalla olikin melkoinen määrä nelijalkaisia siskonsa luona hoidettavana omiensa lisäksi. Visiitti oli pikainen, mutta kun Linda palaa hakemaan Sumppea niin takuulla on luvassa myös kuvasatoa siperialaisista ja ihanasta gronttuvauvasta ♥ Innolla odotan, varsinkin kun viimekertaiset treffit peruuntuivat!

Lenkki-ilmat on suosineet. Viileätä riittää iltaisin ja sumu on sankkaa. Koiratki tykkää :)

Laatu ihan shaissea mutta saapahan matskua tuosta lenkki-ilmoista
Kaunista, eikö?


tiistai 23. elokuuta 2011

Treenikauden startti ja lelutesti

Syksy on taas täällä. Sen huomaa koirien aivovapaasta käytöksestäkin ja potkii samalla toivottavasti kaikkia rekikoirien omistajia persuksille, että nyt on aika nousta jalaksille! Näin kävi myös meikäläiselle.

Korkea aika aloittaa treenikausi...

Muutama päivä sitten saatiin aloittaa "virallisesti" treenikausi jos sitä viimekerran 100 metristä ei lasketa. Derbi siis jäi suosiolla kotiin ja tytöt pääsivät parrasvaloihin. Rollaattori ja ajaja siis asemiin ja eikun menoks!

Rakas ♥

Lähtö oli niin räjähtävä että laitoin suosiolla aataminaikaiset aurinkolasit silmille kivityksen pelossa. Unohtamatta muita turvahärpäkkeitä ja henkistä valmistautumista. Sen verran sitä virtaa näytti neideillä olevan.

Huomatkaa ihana kiillevaurio :D

Joskus ois kiva saada jotain kuvamatskua tosta lähdöstä mutta se on aika mahdotonta kun on olemassa vaan kaks kättä ja rystyset valkosina pittää pittää noista sarvista kiinni. Tällä kertaa tosin vauhdin hidastuessa sain koirien persposkista kuvia kun menin nojaamaan kyykkyyn rollaattoriin, oon mä fiksu! Viimeksi kävi kaposesti ku rupesin ottaan videokuvaa rollaattorin kyydistä, ja lensin ojanpohjalle hienossa kaaressa...



Vaikka alku näytti lupaavalta, niin loppuunsa tytöt hyytyivät melko pian. Huomasi kyllä ettei oo tullut paljon mitään kesälomalla tehtyä ja sainkin tästä ihan uutta motivaatiota kautta varten :)

Hapen haukkausta.



Vaikka kunto ei ollut korkeimmillaan, niin motivaatio oli sitäkin parempi. Hyvillä mielin siis jatkakaamme kunnon kohotusta, kunhan vaan rankkasateet ja lössilmat lakkaisivat. Jos haluaa tuulettaa aivoja niin lähtekää koirienne kanssa pyörä tai vetolenkille. Varma hermojenkokoamiskeino!

Väsyneitä...

...mutta onnellisia :)

Sitten tähän viisjalakasseen...Yhtenä iltana kattelin tarvikevarastoja ja löysin unholaan jääneitä koiranleluja. Meillä kun tytöt ei oo ikinä välittäneet leluista niin enhän minä niitä muistanu. Vein leluja näytille mopopojalle ja otin pari sille ostamaa leluakin esille. Mietin että nyt ois hyvä testata mikä niistä nousee mieluisimmaksi :)

Testauksessa:



5. Fleecestä tehty solmuluu 
- Joka OLI Derbin lempilelu. Tällä kertaa sille kävi näin:

Koskematon.

4. Tennis narupallo 
-Ostin Oulu KV:sta ja oli niin kauan mieluinen kunnes maitohammas irtosi :D Nyt ei saanut kauheasti huomiota


 3. Solmuluu, punavalkoinen
- Tätä oli Derbin mielestä kiva rettuuttaa, ravistella ja pieksää ihan tappomeiningillä. Oli vielä semmonen joka piti korista erikseen hakea rettuutettavaksi.






2. Vinkuva frisbee
-Ykkösen ja kakkosen välillä piti tulkita pitkään kumpi miellytti ukkelia enemmän. Tää oli tosi mieluinen ja ite tykkäsin heitellä kyllä tätä, Derbiki kanteli niin tyytyväisenä ettei meinannut mammalle luovuttaa toyta olleskaa!






And the BIG WINNER is.......


#1 KUMINEN NARUPALLO, congratulations!
- Tää oli kyllä aika ykkönen, kanto tota jokapaikassa ja muut lelut unohtu hetkessä.










Lelujen ohella, myös ampiaiset ja muut hyönteiset ovat maistuneet Derbin mielestä makealle. Meillä on katon rajassa ampparipesä ja olen teilannut keskimäärin 2 päivässä ja aina tuosta samasta ikkunasta. Tuo sitten kävi järjestyksessä ne popsimassa ja rouskuttelemassa järkiään...


Let's have a see millon saan tehtyä itsestäni postauksen ja tuosta vetohommasta kirjoteltua hieman laajemmin. Näin näillä näppäimillä, viikonloppuna ainakin tulossa uutta postausta kun Sievin ryhmis lähestyy. Kovasti ootellaan myös Pellon pentunäyttelyn aikiksia! Ollaan me toki Derbin ja Rollenkin kanssa vähän treenailtu debyyttiä varten... ;)

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kokkolassa jälleen junnuilemassa

Ja en meinannut lähtä ollenkaan, kun olo oli niin sairas... Kannattipa käydä :) Derbikin pääsi matkaan, ois muuten tullut pitkä päivä yksin kotona, niimpä siis sosiaalistamisreissulle mars mars ja hyvinhän tuo osasi olla.

20.8.2011 lauantaina puoli 11 tietämillä saavuimme Kokkolan raviradalle ja ensimmäisenä etsin käsiini Susannan, jolla oli ihanainen kisakoirani mukanaan: Vinka appenzellinpaimenkoira (FI MVA TK1 Ronetta's Bianca), joka oli myös käynyt aamulla jo kehässä ollen ROP. Aloitin heti tutustumisen ja treenamisen, sillä junnukehien olisi PITÄNYT alkaa klo 12.00, mutta se venyikin sinne kello kahteen. Siinä välissä oli hyvä tapailla tuttuja, vihdoin Laitalan Susannan kanssa tavattiin ja vaihdettiin kuulumisia! Nita oli niiiiiiiiiiiiiiin lutunen ♥ Suskit oli tänään suosiossa :D

Noh, Vinka ei ollut helppo. Luonteeltaan se on rotutyypillisesti pidättyväinen niinkuin osasin odottaa, mutta onneksi mulla oli aikaa tutustua ja syöttää sitä se 3,5 tuntia ;) Ei enää ujostellut, tosin ei se minusta kiinnostunutkaan ollut, lihapullista vain ja se riitti.




Tuomarina oli Kati Rasku, joka on itsekin aikoinaan menestynyt junior handlerissa korkealla tasolla.
Kehään mentiin numerolla 7, eli taidettiin olla kolmansina vuorossa kun kaksi oli jäänyt kisasta pois.
Ensalkuun seisotettiin, yksilösuorituksessa edestakaisin ja ympäri, taas seisotus ja jonon perään. Kaikki meni ihan ok, mutta oisi voinut mennä paremminkin jos hermoilut olisi jättänyt vähemmälle. Yksilösuoritusten jälkeen juostiin pareittain edestakaisin, jouduin himmailemaan Vinkan kanssa kun parina oli paljon pienempi tiibetinspanieli, hyvin meni sekin. Tuomari sijoitti poikkeuksellisesti kaikki kuusi. Kahden sakissa olimme enää me ja tyttö walesinsprinkun kanssa. Juostiin kerran ympäri ja seisotettiin. Kati tuli ojentamaan minulle punaisen ruusukkeen ja näin ollen ykköspallille päästiin.




Päivän paras kisassa vallitsi joku karma, sillä jälleen oltiin kisaamassa Kokkolassa ja vastassa oli jälleen nuorempien sarjan voittanut Selina Saimala australianterrierinsä kanssa, hih. Noo, tehtiin samaa vanhaa juosten, yksilössä sain tehtäväkseni T:n, joka olisi voinut mennä paljon paremminkin. Vaihdettiin koirat ja nyt tein edestakaisin, sekä ympäri ja hyvin meni. Koirat takaisin ja vielä kerran ympäri, lopulta Kati ojensi minulle ykkösruusukkeen. JEE!



Tämä voitto oli erityisen mukavaa siksi, että en kisannut omalla koirallani tällä kertaa. Ehkä osaan esittää siis muitakin kuin omia koiruuksiani, ihan positiivinen tieto sekin... Kiitoksia Susannalle vielä tuhannesti Vinkan luottamisesta käsiini, oli hienoa tehdä yhteistyötä koiran kanssa joka oli ihan uudesta rodusta, eikä mikään automaatti!

Tämä olisi siis viimeinen kisa ennen Best of the Bestiä ja SM-finaalia! Ei käy päinsä, mun on pakko päästä ainakin Jyväskylään tai johonkin isompaan kisaan ennenkuin lähden panikoimaan Helsinkiin joulukuussa. Kisakoirat on vielä ihan auki, finaalivaatteitakaan ei ole hommattu, enkä tiedä mistään järjestelyistä mitään kun mistään ei informoida. En edes tiedä missä hotellissa yövyn. Haluaisin alkaa jo vähän varmemmalta pohjalta asioita suunnittelemaan mutta aika vaikeaksi menee kun ei ole sitä pohjaa mistä aloitta...*närkästys.

Ensi viikonloppuna sitten Sievin ryhmänäyttelyyn handlerihommiin kahdelle dreeverille, morjesta!

torstai 18. elokuuta 2011

Positiivinen yllättäjä

Tosissaan, tuossa maanantaina käytiin ensimmäinen vetolenkki kolmen kokoonpanolla. Tämä oli myös syksyn ensimmäinen "treeni" jos sitä treeniksi voi Ginille ja Wiimalle kutsua kun matkaa taittui ehkä 100 metriä ;D Mutta sitäkin suurempi kokemus Derbi alokkaalle, jolle tämä oli aivan jotain uutta!
Ajatus syntyi siitä, kun ajattelin, että Ginin vanhat valjaat voisivat passata kakaralle, ja nehän sopivat kuin valetut ukon päälle. Valjaiden pukeminen oli ihan oma lukunsa, mutta kun ne oli saatu päälle niin poika sai totutella vartin verran olemaan valjastettuna. Tytöt menivät tietysti sekaisin valjaat nähdessään- kuten tavallisesti. Pikaiseen rakensin Ginille johtajakoiran liinan remmistä ja väkersin nk. seisingit paikoilleen.
Lähdettiin varovasti matkaan, jottei poika olisi heti jäänyt jalkoihin.. Tästä tytöt ei tykänny, kun ovat tottuneet lähtemään rapa roiskuen pihasta, mutta saivat luvan totutella tilanteeseen.
No aluksi Late hyppi ja pomppi eikä ymmärtänyt yhtään mitä pitäisi tehdä, Wiima sille kerran ärähtikin kun juoksi sen naamaan kiinni. Piti mun pysähtyäkin ensimmäisen 15 metrin jälkeen setvimään liinat.
Jatkettiin matkaa ja nyt tuo tajusi juostakin suoraa linjaa ottaen neideistä oppia. Toki liinat olivat välillä löyhinä ja jouduin paljon jarrua painamaan, jotta sain pidettyä vauhdin pojalle sopivana, mutta yllättävänkin pian se älysi mistä on kysymys. Jonkin verran painoi seisinkiin ja juoksi vinossa. Oikeen nauratti kun vertasi Derbin liikettä tyttöihin, miten pentumaista heilumista niissä liinoissa oli :')

Käännyttiin takaisin ja nyt mentiin lähes koko matka suoraan liinat tiukilla ;) Onneksi mulla on noin varmat opettajanaikkoset, jotka näyttivät hienoa esimerkkiä kossille ♥

Pysähdysharjoituksia osa 1

Pysähdysharjoituksia osa 2
Ja tosiaan, tarkoituksena ei ole aloittaa vielä Derbin vetotreenejä, kyse oli vain puhtaasta kokeilusta ja uteliaisuudesta. Tuo vielä kasvaakin noita senttejä ja on niin hitaasti kehittyvä että annan vielä jonkin aikaa ajan kypsyä ennenkuin alan vakavammin treenaamaan.

Äskettäin yritettiin mitata Derbi, ja tulos oli jotain 52-55cm paikkeilla eli tytöistä on menty jo edelle :)

P.S. En saanut viimepostaukseen mitään postausideoita... Pitääkö munkin laittaa joku houkutin, jotta saan muutaman ehdotuksen? :D

perjantai 12. elokuuta 2011

Hyvää kuuluu!

Ihan ensimmäiseksi: Otan postaustoiveita/ideioita vastaan!

Aattelin tehä tämmösen päivityksen ihan meidän arjesta, nyt kun ei ole tapahtumassa mitään maailmaa mullistavaa lähiaikoina...
Eli se nyt on sataprosenttisen varmaa, että Gini on tyhjä. Lasketun ajan ois pitäny olla näinä päivinä ja tyttö on täysin normaali kaikin puolin. Positiivisesti ajatellen tämä tarkoittaa sitä, että voidaan aloittaa normaalisti Ginin ja Wiiman kanssa syystreenit, kunhan vain saisin aikaiseksi ostaa uuden renkaan rakkaaseen rollaattoriini. Derbiäkin aletaan kohta koulimaan tositoimiin ;) Siispä kolmen koiran vetolenkki ei ole sula mahdottomuus!
Toinen hyvä puoli on, että nyt mulla ois mahdollisuus ilmoittaa Gini Seinäjoen kansainväliseen, tosin tuomarille joka on hiskipuolella täysin nevör hörd, mutta saakait sitä yrittää.

Derbin oon todennut jo moneen otteeseen mielisairaaksi tässä näiden parin kuukauden aikana. Mun pitäis joskus äänittää sen ääntelyä miltä voikaan koira parhaimmillaan kuulostaa (tänä aamuna heräsin siihen ulvontaan.)

Poika raahaa aina koko perheen kengät nurmikolle. Se ei tuhoa niitä mutta kantaa aina toisen puolikkaan pihamaalle, mielellään sateen kasteltavaksi. Myös kaikki teipinpätkät, muovit ja rätit sinne raahataan. Nyt on ollut myös suosittu semmoinen mädäntynyt lihakimpale jonka isä yritti ensin piilottaa ojaan hiekan ja mullan alle, mutta kyllähän Derbi sen vaan löysi. Seuraavaksi tuo palanen heitettiin täysin toiselle puolelle pihaa pusikon taakse ojaan, mutta kohta se löytyi taas Derbin suusta. Ja voi jumatsuikka sitä löyhkää! Luulin, että tuo on käynyt jossain paskatunkiolla pyörimässä, sillä jätkällä nimittäin on tapana hinkata itteensä tommosten luiden päällä, yäk.
Lisäksi tuo ripulointi alkaa kyllästyttää. Se syö jotain marjoja sun muuta kaikkea mitä ikinä vaan pihalta löytää ja herään öisin kauheaan PRUITS ääneen kera mahtavan tuoksun. Tätä siis tapahtuu n. kerran viikossa tai kahdessa. Viime yönä haju oli jotain niin jäätävää että menin nukkumaan veljeni huoneeseen. Tääkin tais olla mistake, sillä heräsin aamulla siihen kuuluisaan ulvontaan ja kun menin katsomaan niin roskiksen sisältö oli levitetty ympäri huonetta. Lisäksi juomapullon nuppi oli tuhottu pirstaleiksi ja eväsrasian reunat jyrsitty siihen kuntoon, että kantta siihen on enää turha kiinnittää. Derbin häntä vain heilui.

Tuo on myös täysi itsemurhakanditaatti. Sillä on tapana juosta pihalla aina auton eteen, se on tosi ikävä tapa, onneksi moni osaakin sitä jo varoa. Yksi kommellus tuossa viikolla oli, kun olin lapsenvahtina töissä täällä nk. naapurissa, jossa myös käyn treenailemassa Derbin parasta ystävää Rolle jenkkiä. Isä oli normaaliin tapaan päästänyt Derbin aamutoimille ulos ja kun hän oli mennyt hakemaan sitä sisälle niin tätä ei ollut näkynyt missään. Puhelinsoitto mulle ja tiesin etten voisi mitenkään auttaa täältä käsin. Niimpä he veljeni kanssa starttasivat etsinnät. Ajattelin että jumalauta, siihen loppu sitten Derbinkin pitäminen irti ja haukuin koiraa paskiaiseksi ja ties miksi pienessä mielessäni. Lopulta asian laita olikin niin, että Derbi oli jäänyt vangiksi vanhaan navettaamme oven taakse ja huusi siellä kurkku suorana kun kukaan ei häntä kaipaa :') Tämän jälkeen oli vain lämpöisiä ajatuksia pikkupojasta.

Tempauksia tuo tekee minkä ehtii. Olen tälläkin hetkellä täällä naapurissa lapsenvahtina ja ajattelin ottaa Derbin Rollelle leikkikaveriksi. Äsken yllätin Derbin istumasta keittiötuolilla ja tutkimasta pöydän antimia...Lisäksi tuo sekopäinen parivaljakko juoksee ympäri kämppää, Rolle yrittää astua Derbiä ja Derbi antaa tuon tuosta kyytiä pienemmälle. Päivittäin noiden tempaukset jaksaa sekä itkettää, että naurattaa. Ja voin muuten vannoa että mun seuraava koira tulee olemaan narttu!

Mitäpä sitä muuta. Olin viikon hoitamassa ihania westietyttöjä tuossa lähellä. Samalla sain sitten mahdollisen handlattavan Voittaja-näyttelyyn ja nyt hieron Maijan kanssa kauppaa lähes tuliterästä trimmauskoneesta. Pääsee vähän harjoittelemaan. Menen myös Maijalle opettelemaan westien trimmausta ja toivon mukaan myös vehnien ;) Innolla odotan!

Derbi ja Rolle on ilmoitettu Pellon pentunäyttelyyn. Molemmat oisi siellä tarkoitus esittää. Mahtavaa treeniä tulee siitä ja odotuksia ei oikeastaan ole, ihan harjoituksen kannalta lähdetään. Kaikki muu on plussaa :) Pitää katsoa jos kävisi vielä mätsärissä pyörähtämässä ennen sitä, ettei nuo ois ihan pöpinä, kun näyttely on vielä ilmeisesti hallissa.
Suunnittelen myös kovasti Derbin ilmoittamista Voittajaan junnuluokkaan. Eilen vasta tajusin että sunnuntain tuomari on itsekin huskykasvattaja... Mutta yrittänyttä ei laiteta!

Ruukin ryhmis jääkin viikonlopulta välistä, ois pitänyt Jörö dreeveri käydä esittämässä, mutta peli estikin sen reissun. Siitä tulevana viikonloppuna on Kokkolan ryhmis johon meen junnuilemaan, ja junnukoiraksi saan toivon mukaan ihanaisen appenzelli tytön :) Siitä seuraavana viikonloppuna on Sievin ryhmänäyttely jossa olisikin kaksi dreeveriä esitettävänä, molemmille serti tavoitteena.

Näin sateisin syystunnelmin, mukavia viimeisiä lomapäiviä niille onnekkaille joilla lomaa vielä on jäljellä, tiistaina kärsimys alkaa taas!

P.S. Tää oli tämmönen kuvaton postaus, kamera on ollut tauolla kun ei oo oikeen ollut inspiraatiota kuvaamiseen
P.P.S. Yhä useempi on laittanut toiveeksi että tekisin blogista myös enkunkielisen version. Ulkomaalaisia käyntejäkin täällä on useita kymmeniä. Oiskohan mun kielitaito liian vajaa siihen hommaan?

perjantai 5. elokuuta 2011

Viepperhauta ja Katikki

Viimeperjantaina koitti viimein se kauan odotettu reissu Kainuuseen, jonne pääsisin viettämään minilomaa Katille. Matkaan lähti koirakosta vain Derbi, isän toiveesta. Giniä ei tietenkään mukaan otettu tiineyden toivossa, vaikka nyt voin aika satavarmasti sanoa että pentuja ei masussa ole. Wiiman sitten haluttiin jäävän Ginille seuraksi ettei aiheudu turhia märinöitä. Tiedossa olisi siis hyvää oppia mopopojalle, niinkuin se Suomussalmella ristittiin.
Kati ja Jesse poimivat minut Kainuun portista ja käytettiin koiria ensin hieman puistossa. Tästä jatkettiin uimapaikalle ja Derbi pääsi ensimmäistä kertaa kosketuksiin veden kanssa, kivaa! Se vielä itse tuli uimaan asti vapaaehtoisesti, välillä piti pikku ankkaa avustella :)






Katille päästyä annettiin koirien tutustella toisiinsa ja alettiin Jessen lähdettyä bailaamaan ympäri kämppää, välillä koiran katolla, välillä sohvalla ja tuoleilla...Hiki virtasi, varmasti vastas Zumban kulutusta! Ja hauskaa oli ♥ Loppuilta meni aika leppoisasti, käytiin rakentamassa Viepper alueella koiraporukan oma alue, koirat sai samalla iltalenkin. Kuvia otettiin ihanassa paikassa, niidenkin satoa nähtävillä. Myöhemmin syötiin kuput täyteen ja saunottiin, unikin tuli mukavasti. Mulla oli yökavereina kaksi punaista siperialaista, Derbi ja Kurko viihtyivät molemmat kainalossa :)








Aamulla Jesse oli vissiin vähän kärttynen ku meidän huomaamatta Derbi oli käyny raapimassa sen naaman ja kainalot, että nyt ukko on aika nousta :D Tosin itsehän sain samanlaisen herätyksen sunnuntaiaamuna, että tavallaan ymmärrän kireyden... Kirjoteltiin Katin kanssa aamukahvin lomassa rotuesittely ja vähitellen siirryttiin tapahtumapaikalle, mukana kaikki kolme karvapersettä. Kurko sai jäädä häkkiin, kun Dimmu ja Derbi vietiin Arjan koirien luo ketjuihin. Aluksi mopopoika kummasteli että mihin hänet on laitettu ja karvatkin oli pystyssä, mutta kohta siinä oltiin kaveria Hulda rottiksen kans ja muiden ympärillä olevien rekikoirien kanssa myös. Olin tosi ylpeä tuosta elukasta, ettei eroahdistusta ollut minkäänlaista, ei se minun perään huudellu, eikä tehny muutenkaan mitään typeryyksiä. Lapset rakasti sitä. Kävi halailemassa ja rapsuttelemassa, ihmiset otti kuvia ja videota. Ei ainakaan sosiaalistamiselta vältytty!


Päivä oli tapahtumarikas, Kati kävi onnistuneessa tokonäytöksessä Kurkon kanssa, oon ylpeä teistä ♥
Myöhemmin pääsimme näkemään onnistuneen suojelukoiranäytöksen ja erinomaista seuraamista sakemannilta, ei toki iskenyt pk koirakuume!





Käytettiin koiria uimassa viereisellä rannalla, ja pidettiin me vissiin jonkinlaista ääntä kun ihmisiä kokoontui katsomaan tätä hurjaa siperianhiskien uimakoulua, vai liekkö luulivat että me pidetään noutajien uintinäytös? ;D Vesi viilensi tuona kuumana päivänä ja vielä sieltä lähdin kuvaamaan agilityn, jonka jälkeen lähdettiin pyörähtämään roturyhmäesittelyssä. Aika paljon sinne oli koiria kokoontunut, että aika monesta rodusta tuli sopiva tiivistetty tietopaketti koiria hankkiville!
Päivä oli pitkä ja antoisa, palattiin kämpille ja loppuilta vaan hengailtiin ja seurattiin vierestä poikain törpöttelyä.

Sunnuntaina pitikin jo laittaa kamat kasaan, aikataulu tulisi olemaan tiukka. Ennen mätsäriä käytiin kuvaamassa Derbiä ja Kurkoa kun Dimmu jätettiin kotiin tällä kertaa. Derbi löysi sielunkumppanin, ihanan 4kk:n ikäisen bokseritytön, jonka kanssa olisi voinut painia vaikka maailman ääriin :)




Ennen ilmoittautumista katsottiin vielä koiratanssinäytös ja tapasin kollegani, naishenkilön Kajaanista, jonka nimeä en ikävä kyllä muista :D (yllättäen). Koirakoita ilmoittautui yllättävä määrä, pyöristettynä noin 50, bravo! Otettiin tuomarin kanssa yhdessa lapsi&koira, lapsi&lelukoira, seä pennut. Minä otin yksin pienet ja hän otti isot koirat toisessa kehässä. Tuomarointi oli kyllä hemmetin mukavaa hommaa ja tuntu jotenkin luonnolliselta, aattelin että oisin jännittäny hirveästi, mutta ei mitään sellaista. Tosi mukavaa hommaa, tahdon uudestaankin! Pennuista jyräsi voittoon punaisissa lk. saksanseisoja, sinisissä australianpaimenkoira. Pienissä ihastelin punaisissa erinomaisesti käyttäytyvää shelttiä ja sinisten parhaaksi jyräsi mieletön veteraani phalene. Isoissa pärjäsi suomenlapinkoira sinisten ykköseksi ja aussie punaisten ykköseksi. BIS-kehä arvosteltiin tietysti yhdessä ja kamalaa oli tiputtaa kaksi niin hyvää koirakkoa vielä pois. Iso aussie ja sheltti putosivat pitkän harkinnan jälkeen. Neljänneksi pääsi lappari, kolmanneksi 12v upeiten liikkuva phalene vetsku jonka olen koskaan nähnyt, toiseksi 5kk:n ikäinen ihanasti jo kontaktia ottava aussievauva ja voiton vei meidät molemmat hurmannut lk. saksanseisoja, iältään 7kk, upeassa kunnossa, lauhkea kuin lammas- ehdottomasti voittonsa ansainnut! Tuomaritkin saivat aivan ihanat palkinnot, maailman hienoimmat ja lämpimimmät villasukat (jotka on ollu mun hankintalistalla ties kuinka pitkään!), koirasäästöpossu, treenikassi ja koirien patukka (josta tuli Derbin lempilelu) kiitoksia järkkääjille aivan valtavasti tämän mahdollistamisesta! :)

Juoksun kanssa piti siitä sitten lähtä autoa kohti, puoli viideltä olisi tarkoitus olla tien päällä ja kello oli vartin yli neljä. Kamat hakemaan, auto vaihtoon ja menoks. Vielä muisteltiin että junan piti lähtä muutama mina ennen kuutta niin perkele paikan päällä huomattiin, että se lähtikin kahtakymmentä vaille :D Oltiin siis justiin ajoissa. Ei siinä kauheesti ehtiny enää juttua vaihtamaan, koira ja minä kasseineni kyytiin, heippa ja menoks. Derbi oli junassa niinku oisi aina ollu, saa olla jälleen ylpeä pojasta. Oulussa meillä oli junanvaihto, mulla oli ihan mieletön nälkä kun olin viimeksi aamu yhdeksältä syönyt, vähillä rahoillani yhden jätskin söin siinä asemalla. 1,5 tuntia oli aikaa seuraavaan junaan ja eräs pikkupoika oli erittäin ihastunut poikaseen, lisäksi tuo nolas mut siellä kaikuvalla asemalla ulvomalla ja kurisemalla. Meikäläisellä oli pikkusen punaset posket kun en meinannu saada sitä hiljenemään :D Päästiin me sitten siihen toiseenkin junaan hyvissä ajoin ja oltiin samassa vaunussa kolmen koiran ja kissan kanssa. Taaskaan ei mitään ongelmia.

Kokonaisuudessaan siis älyttömän onnistunut reissu, Derbi koki valtavasti kaikkea uutta, ja huomasi ettei sillä ainakaan pääkopassa ole vikaa! Kiitoksia Kati vielä taas kaikesta kuskaamisesta, majoituksesta ja ruokinnasta, toivottavasti nähdään pian! :)

Ja tähän loppuun ne mätsäriä ennen otetut kuvat...













...and THE trainer....






Ja viikonlopun parahaaksi kuvaksi kruunattiin tämä:


Kuvat © Kati Mäkeläinen

10.8. Menee Pellon pentunäyttelyn ilmoittautumiset, ajattelin että jos siellä debytoitaisiin poikasen kanssa... ;)