sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Seinäjoki KV 27.10.2012

Pettyneet fiilikset.

Kahden tunnin unien jälkeen lähdettiin aamutunneilla ajamaan Seinäjoki Areenaa kohti. Väsy oli järjetön.

Ennenkaikkea ilmoitettiin Taika ja Voitto Seinäjoelle, jotta ne tottuisivat hallinäyttelyihin ennen Voittaja-näyttelyitä. Hyvää harjoitusta saivat osittain, mutta osa kehistä oli vain reunustettu matoilla, joka on minusta kyllä aivan perseestä näin suoraan sanottuna. Onneksi ei hankittu mitään liukaslattiakammoa kuitenkaan, sen verran varovasti kehässä liikuttiin.
Taika ei turhia stressannut, se oli vain iloinen nähdessään paljon ihania ihmisiä ja koiria. Voitto hakeutui enemmän lähelle ja halusi olla mahdollisimman huomaamaton.

Dreevereitä oli ilmoitettu 5kpl ja tuomarina toimi Eija Lehtimäki. Voiton voittoputki päättyi ja tulokseksi saatiin EH. Kuulemma narttuna olisi saatu serti, mutta sukupuolileiman tulisi olla selvempi.
Esiintyminenkin meni huonosti. Voitto jännitti kehässä ihan älyttömästi ja minä en saanut koiraan mitään otetta. Meidän meno oli tämännäköistä:

Ei näin!

Voi hyvä luoja, kattokaa miten ton koiran jalat on!? Etujalat niinku hiihtäjällä, olkavarsi suorana ranskalaisittain ja harallaan. Ylälinja kärsii ja takajalatkin harottaa miten sattuu -.-
Olihan tuo jo aikakin pudota sieltä pilvilinnoista, niin siinä käy kun lähtee ylimielisenä näyttelyihin...

Kävin myös pyörähtämässä Memorylanen-partisten kasvattajaryhmässä Dieselin kanssa, jossa jäivät KP2:siksi. Vein Dieseliä myös PU-luokassa ilman sijoitusta. Ja taas esitin koiran miten sattuu enkä saanut siihen kontaktia. Onneksi kehästä ei ollut kuvia...

Vierähti useita tunteja ennenkuin karjalankarhukoirat starttasivat. Pentuluokissa oli kaksi koiraa, yksi siis Taikan lisäksi. Tyttö oli jo todella väsynyt kehässä eikä jaksanut enää skarpata, mutta tuomarina toiminut Auli Vitikainen tykkäsi neidistä todella paljon. Ainut maininta oli liiasta valkoisuudesta. Kehittyneemmälle urokselle jäimme kakkosiksi, joten lopullinen tulos oli KP1 VSP-pentu :-)


Korvat harallaan, kulmaukset kadoksissa ja häntä liian alhaalla

Noh, siinä tärkeimmässä onnistuttiin eli kokemuksen kartuttamisessa ja minä sain handlerina arvokkaan opetuksen asennoitumisesta. Jospa tämä itseinho pikkuhiljaa helpottaisi :-D Nyt myös tiedän, mitä koirien kanssa jatkossa harjoitellaan ennen Voittaja-näyttelyitä ja sain tietyllä tavalla uutta inspiraatiota näistä töppäilyistäni...Niin ja ihanaa oli tavata tuttuja ♥
Mutta seuraavan kerran siis Jyväskylässä olen handlaamassa auspaita, mikäli liigapeli ei muodostu esteeksi. Jos ei siellä, niin sitten Messarissa :-)
Tästä reissusta ei jaksa tämän kummemmin porista. Kotona sairastellaan ja taidan vaihteeksi keskittyä kouluun (NOT), sekä vetotreeneihin...Soronoo!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti