torstai 3. lokakuuta 2013

Setterin trimmausta

Kerrankin sain sellaisen mallikappaleen, josta tuli otettua sekä ennen, että jälkeen kuvat :-) Minulla on vuoden päivät ollut vakiotrimmattavana tämän kyseisen koiran sisko, mutta koskaan emme muistaneet kuvia ottaa. Lisäksi olen trimmannut pentueen emää ja vielä pentueen kolmattakin sisarusta. Englanninsetteri on siis  trimmattavana rotuna minulle kaikkein tutuin.

Vienon (Black Happies Forever Yours) tarina on erityinen. Pentueeseen syntyi kahdeksan pentua. Kun ikää alkoi olla lähellä 7vk, Vieno oli puolet pienempi kuin muut pennut. Ell ei osannut sanoa mikä sitä vaivasi, mutta antibioottikuuri määrättiin. Siskopuoleni (kasvattajan) äiti ihastui tuohon kääpiöluppakorvaan ja otti sen kotiin huostaansa. Koti- ja lenkkikaveriksi. Vienolle lopulta diagnosoitiin kurkunpääntulehdus johon antibiootit onneksi tepsivät nopeasti. Niimpä neitokaisesta kasvoi täysin normaalikokoinen- ja on kuriton kuin mikä!

Viimeviikolla, siskoni lähti äitinsä kanssa Pudasjärvelle katsomaan mummiansa ja ottivat luonnollisesti Vienon mukaansa. Siellä Marketan veli päätti kokeilla koiraa lintumetsällä, ensimmäistä kertaa elämässään. Sille ammuttiin heti ukkoteeri. Vielä samana iltana Vieno karkasi jäljestämään hirviä... Toisena päivänä, ammuttiin toinen lintu ja samalla Vieno löysi myös hirvet. Hirvimiehet olivat ihmeissään, heidän jämptinsä ja harmajansa kun eivät olleet löytäneet vielä ainuttakaan ;-) Vienolle olisi tullut tilaisuuksia linnuille 6-7 kertaa, mutta osa oli rauhoitettuja. Koira siis syttyi heti, kerralla ja kunnolla. Ensimmäisestä kerrasta lähtien :-)

Noh, Marketta sairastui reissullansa ja lähdin käyttämään Vienoa päivälenkillä hänen puolestaan. Katselin sen puolelta toiselle liehuvaa töyhtöä ja risuista kertyneitä takkuja. Otin koiran mukaani ja päätin, että tehtäisiin sen turkista hieman siistimmän näköinen....Tyttö ei ole koskaan näyttänyt minusta järinkään erikoiselta näyttelyitä ajatellen. En ole vaivautunut treenaamaan sille näyttelykäytöstäkään. Tässä  muutama kuva ennen pesulle lähtöä.





Takkujen avausta, pesua, kuivausta, koneen ja saksien käyttöä. Pienissä osissa. Lopputuloksesta olin yllättynyt, siis miten koira muuttui, mutta trimmaukseen olisi kaivannut huomattavasti lisää hienosäätöä.
Tässä kuitenkin lopputulos:








Nyt musta tuntuu, et me taidetaan lähteä näyttelyihin ensikeväänä...:-) Samalla Vienosta kuoriutui luonnollinen esiintyjäkin, taisi itsekin hoksata todellisen kauneutensa ♥ Tässä taas saatiin todeta, että kyllä on koiralla karvoihin katsominen!

2 kommenttia:

  1. Meilläkin on setteri! Tosin se on metsästyslinjainen. :))
    Voit lukea siitä lisää osoitteessa
    gordonifreddy.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa Vienostakin löytyy käyttölinjaa isän puolelta :-) Ja on joka syksy heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä ammuttu teeri paistiksi. Vieno on erittäin riistaviettinen ja muutenkin mukava harrastuskaveri!

      Poista