perjantai 13. joulukuuta 2013

Helsinki Winner 2013

Reissuun lähdettiin kuuden koiran (dreeveri, 2x karhukoiraa, 3x huskya), neljän ihmisen, volvon ja koirakärryn kera. Mukaanluettuna matkatavarat ja kuusi häkkiä. Tiivis tunnelma siis, mutta matka sujui kaikesta huolimatta rauhallisen rattoisasti. Tavoitteena reissulle oli vähintään yksi titteli. Mahdollisuuksia kun olisi jaossa vähintään 18.

Hostellimme Hellsten Senate oli täys katastrofi. Ei respaa iltaisin, asiat hoideltiin soittamalla. Yrittivät vielä veloittaa meiltä 15€/per koira/per yö, jota ei missään vaiheessa mainittu hotellia varatessamme. Tilaa huoneistossa oli mukavasti, tosin lamppuja oli palanut ja lattiasta irtosi palasia...

Eniveis, ensimmäinen näyttelypäivä koitti. Hiskit ja karhukoirat menivät ikävästi päällekkäin, joten Heikki esitti itse Taikan (Tieran Taikatiuku) Leni Finnelle, tuloksena NUO EH2 häviten kookkaammalle siskolleen Tirpalle. Heikille tämä taisi olla debyytti kehässä, mutta kuulin, että esiintyminen oli mennyt harvinaisen hyvin. Tuomarikin luuli Heikkiä ulkomaalaiseksi, koska tämä esiintyi puku päällä. Kertookohan tämä jotain suomalaismiesten pukeutumiskulttuurista metsästyskoira rodussa? :D

Aria (Bear Busters Ari) vei taitavasti metsästyskoiria ennenkin handlannut Elina Viirumäki. Tuloksena JUN ERI1 ja HeJW-13.
Kehän laidalla oli ollut melkoista sääntöä kun kukaan ei tuntunut tietävän, saako titteliä jakaa ilman SA:ta. Paikalle jouduttiin pyytämään näyttelytoimikunnan puheenjohtajakin selvittelemään asiaa...Arin voitoksi.

Hiskikehillä vein Mirellan toivomuksesta Kuron (Black Happies Black Hurricane) kehään, joka esiintyi paremmin kuin koskaan. Tuomarimme Klaus Strack kasvattaa itsekin siperianhuskyja Saksassa puolisonsa kanssa kennelnimellä Hightower's. Tuo mukava mies kirjoitti pitkiä arvosteluja ja arvosti hyvää esiintymistä. Tunnosti, että eritoten harmaat yksilöt olivat hänen mieleensä, tiedä häntä- niitähän siellä suurinosa taisi kuitenkin olla. Junnuluokan uroksia oli siinä seitsämän tienoilla. Kuro sai ERI:n ilman sijoitusta taikka SA:ta. Aika reippaalla kädellä punaista nauhaa jaeltiin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Hiskejä oli ilmoitettu yhteensä 44.


Kuro JUN ERI, kiitos kuvasta Patrik!

Patrikin hiskit (Black Happies Flashback ja Black Happies Arctic Cat) kävivät hakemassa Hukka JUN ERI:n ja Suzi JUN EH:n. Tämä oli molemmille ensimmäinen virallinen koitos.

Derbin kanssa pyörähdettiin useampi rinksa. Esiintymisellä haettiin AVO ERI4 ilman SA:ta, koska herra ei ollut näyttelykunnossa. Jäi epäselväksi, tarkoittiko tuomari hoikkuutta vai mahdollisesti puutteellista karvaa? Tyytyväinen olen jokatapauksessa :)


Derbi AVO ERI4

Gini rakkaani nautti päästessään pitkän, pitkän tauon jälkeen kehään. Ei voinut olla hymyilemättä kun sen kanssa sai viipottaa remmi pitkällä menemään. Käyttöluokassa oli lisäksemme yksi narttu, joka pyyhälsi edellemme. Kuitenkin tulokseksi siunautui KÄY ERI2 SA, joten pääsimme pyörähtämään vielä PN-kehässä. Siellä ei tuloksia tipahdellut, vaan kyllähän tuo mieltä lämmitti kun tuomari tuli erikseen kehumaan liikkeitä fantastisiksi. Ginikään ei silti ollut hänen mukaansa näyttelykunnossa, syytä ei selittänyt tarkemmin tähänkään.


KÄY ERI2 SA

Vielä kävimme pyörähtämässä Black Happies- kasvisluokan kanssa tuloksena KASV2 KP. Katihan ei missään nimessä kehään voinut astua, joten minä leikin kasvattajaa sen ajan ja otin tuon liilan ruusukkeen vastaan :D

KASV2 KP

Kehän jälkeen saimme odotella pitkään dreeverien alkamista, joita oli ilmoitettu vain 6. Uroksia oli vaivaiset kaksi ja Hasun (Köykän Hasu) vastustajana oli valioluokan koira. Tuomarinamme foxikasvattaja Paula Heikkinen-Lehkonen, tunnetustikin tiukka. Hasun edelliskäynnistä kehässä on useampi vuosi. Tauon huomasi käytöksestä, kun taas vaihteeksi piti hämmästellä pöytää ja mitta. Kierros kierrokselta esiintyminen kuitenkin parantui- oikealla hetkellä. Ensin pikkumies meni voittamaan urokset ja tepasteli lopulta rotunsa parhaaksi. Siispä lopullinen tuomio oli AVO ERI1 SA PU1 CACIB ROP HeW-13

AVO ERI1 SA PU1 CACIB ROP HeW-13


Ryhmäkehiä odoteltiin takahuoneessa taasen parisen tuntia ja käytiin pikakierros näyttäytymässä isossa kehässä. Siellähän Hasu vasta syttyi rumpujen pärinästä ja kaikenmaailman hulinasta. Harmi kun tuomari ei sitä huomannut...:P Reissun tavoite oli kuitenkin saavutettu jo reilusti. Tulihan ensimmäiselle päivää peräti kaksi titteliä! Eikä unta tarvinnut odotella...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti