lauantai 14. joulukuuta 2013

Nordic Winner 2013



Päivä 2 aloitettiin siperianhuskykehän laidalta, joita oli ilmoitettu peräti 51 kpl. Tuomariksemme oli saapunut Josef Mravik joka toi mukanaan vaimonsa istumaan tuomarintuolin viereen kuvaajaksi. Mravik oli siitä erikoinen ja erityisen hyvä, että arvosteli jokaisen luokan yksilöineen ääneen kuten Suomessa kuuluu arvostella metsästyskoirat. Ihmiset kerääntyivät hämmästyneenä katsomaan kun tämä mies selosti ystävällisesti yleisölle perustelunsa.

Aluksi katsoin hänen olevan liiketuomari, juoksutti melko paljon, mutta välillä linja petti omaan silmään melko rönsyilevästi. Piti myös melko kookkaista yksilöistä. Näin ollen Kuron kanssa haimme JUN EH:n. Hukka puolestaan kävi Patrikin kanssa hakemassa JUN ERI4:n.


Kuro JUN EH


Derbi ei taaskaan järin nauttinut kanssani esiintymisestä, mutta draivia löytyi kummasti kilpailuluokasta, kun oli paljon kavereitakin juoksemassa. Arvosanaksi saatiin AVO ERI ja that's it. Derbillä on liian pieni pää ja liikkeessä toivottiin enemmän draivia.

Perässähiihtäjä AVO ERI

Normaalia liikekuvaa oli vaikea löytää, muutama hassu löytyi, jossa sipsutti suhteellisen sievästi....




Sitten ne loput kuvat mitä suurinosa oli...Tässä teille hieman koostetta. Kyllä me osataan niin hienosti ♥







Pian alkoivat juniorinartut, jossa vein Suzin Patrikin puolesta. Hänellä meni toinen kehä päällekkäin. Suzi esiintyi rauhallisesti, vaikka olikin toista kertaa elämässään näyttelyissä vieläpä vieraan ihmisen käsissä. Arvosanaksi saatiin JUN EH.


Mun suosikkikuva, hihi :D

Suzi JUN EH

Kehä oli vallan mainio juoksemiselle, eli omiaan hiskipiskeille, kiitokset siis järjestäjille tämän mahdollistamisesta. Ginin kanssa käytiin jälleen käyttöluokassa saman vastustajan kanssa. Tuomari kysyi että millä perusteella olemme käyttöluokassa? Valintaa mietti pitkään, mutta tuloksemme jälleen KÄY ERI2 SA.
Kyllä mää niin rakastan esiintyä tuon piskin kanssa, on se niin wauhdikas weijari ♥









Minun ja Mirellan hengaillessa hiskikehällä, olivat Kati ja Heikki puolestaan karhukoirakehällä. Ehdimme paikalle hyvissä ajoin kun nartut olivat vielä menossa. Heikki oli esittänyt Taikan jälleen hienosti tuloksena NUO EH2. Elina tuurasi minua taas ja odotteli Arskan kanssa kehänlaidalla. Karhukoiria oli ilmoitettu 22 (perjantaina 17) ja tänään tuomarina toimi Soile Bister, terävänä kehässä as always do. Nyt minäkin siis ehdin näkemään tason ja paikalla oli myös ulkomailta väkeä neljän koirakon verran. Ari oli ehtinyt käydä napsimassa jo PMJV-13 ja PMV-13 tittelit odotellen rotunsa paras- kehää. Ja odottelu palkittiin, sillä sieltähän pikkunassikka julistettiin rotunsa kauneimmaksi. Oltiin ehkä lievästi sanottuna haljeta onnesta !



Seuraavana vuorossa Hasu. Dreevereitä oli nyt ilmoitettuna 10. Kolme valiourosta vastaan Hasu. Tuomarinamme Leni Finne. Arvostelu ei kuulostanut hääviltä käydessämme esiarvostelussa. Kuitenkin ERI ja SA. Kaikki valiot saivat erinomaiset ja kaksi niistä SA:t. Paras uros- luokassa Hasu esiintyi ryhdikkäästi ja ohjattiin ykköspaikalle. ROP-kehässä hävittiin Fairhill Rosettelle jääden VSP:ksi, mutta tämä ei todellakaan haitannut ryhmäkehiä ajatellen. Saisin suunnata kaiken energiani Arin kanssa näyttäytymiseen :-)


AVO ERI1 SA PU1 CACIB VSP PMV-13 Köykän Hasu


Ryhmäkehiä odoteltiin jonkin aikaa. Onneksi järjestystä muutettiin niin, että vitosryhmä pääsi aloittamaan ennen muita ryhmiä. Ari oli todella väsynyt. Piippaili, ei jaksanut ottaa enää kontaktia ja namitkin alkoivat ilmeisesti maistua puulta. Esiarvostelussa huomasin tuomarin (Harri Lehkonen) pitkät katseet, joita hän loi Aria kohti. Kysyi ikää ja hämmästyksestä päätellen ei ollut uskoa korviaan kun sanoin poikasen olevan vähän päälle vuoden vanha.

Musiikki alkoi soida ja järjestäydyimme suurinpiirtein juoksujärjestykseen seinän taakse. Kieltämättä mahanpohjassa hiukan kipristeli. Mietin, että mitenhän tässä käy kun on livebändi, iso yleisö, valot ja kaikki. Ari yritti painaa kaulaimeen ennen kehään astumista, mutta valtavien aplodien saavuttelemana meidän molempien ilmeet kirkastuivat, Ari nosti päänsä ja korvansa, silmät pyöristyivät päässä :D





Lehkonen alkoi kerätä koirakkoja jatkoon aloittaen pienempien päästä. Sieltä ei moni päässyt. Isoista otti monta jatkoon peräjälkeen. Meidät viimeisten joukossa. En muista montako meitä oli, mutta siirryimme keskemmäs, josta taas laitaan odottelemaan yksilövuorojamme.


Tilanne alkoi hieman jännittämään. Yksilösuorituksesta selvittiin kuitenkin ilman kummempia kommelluksia. Jälleen yleisö oli puolellamme, tuntuihan se mahtavalta juosta kotimaisen rodun kanssa jatkossa. Isossa Kehässä. Kieltämättä on vaikeaa muistaa tapahtumia, sillä jossain vaiheessa kaikki alkoi muuttua sumuksi. Sen muistan elävästi, kun Ari heitti selälleen esittelemään vehkeitään ja en ollut aivan ainut joka sen huomasi. Yleisön räkänauruista päätellen....;)


© TEXTerri

© Kuvauksellista.com

Yksilöarvostelut olivat takana ja kuulutukset alkoivat. Neljänneksi sijoittui hurjasti menestynyt lapinporokoira Suukkosuun Shamaani. Kolmanneksi kuulutettiin: "Karelian Bear Dog, Karjalankarhukoira. Bear Busters Ari. Omistajat Heikki Hyytiäinen, Kati Lahtinen ja Vesa Ruotsalainen". Suuni lohksahti auki, ilmeeni olisi pitänyt saada videolle. Kädet retkahtivat alas. Suukko Arille ja suupielet korvissa noutamaan keltaista ruusuketta. Harri Lehkonen vain totesi, että tällä koiralla on aikaa vielä vaikka ja mihin.

© Kuvauksellista.com

Kyllähän siinä soijaa pukkasi siinä parrasvalojen alla. Siirryimme takatilaan ottamaan kuvat, joka tuntui jo aivan toivottomalta jännityksen lauettua ja Arin väsymystilassa. Kuvaajat olivat taitavia saadessaan meistä vielä tällaisen otoksen irti.

Tuomari Harri Lehkonen, Ari RYP3

Elina tuli halaamaan takatilaan, hänhän se suurimman työn teki leipoessaan Arista Rotunsa Parhaan. Alkoi puhelinrumba. Assi märisi ja huusi puhelimessa, kun oli seurannut livelähetyksen. Isä ei ymmärtänyt tuloksista tuon taivaallista, mutta onnitteli silti. Itse en tajunnut tilannetta edes todelliseksi. Vietiin Ari lepäämään, haimme palkinnot ja joimme järkytykseen siiderit. Matkalla hotelliin oltiin aika vaitonaisia. Omistajat lähtivät jatkamaan juhlimista tuttujemme hotellille, kun laitoimme Mirellan kanssa jälleen kiltisti nukkumaan. Vielä olisi edessä viimeinen näyttelypäivä ja koirissakin alkoi väsymys painaa, kaikki olivat niin harvinaisen vaivattomia....

7 kommenttia:

  1. Onnea mahottomasti! Harmiksi nuo kaikki kuvat ei toimineet :/

    VastaaPoista
  2. Tuleeko Ari ja Taika Rovaniemen päänäyttelyyn?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Ei ole tulossa kuin Kajaaniin ja siitä eteenpäin ei mitään tietoa.

      Poista
  3. Onnea hienoista tuloksista ! :) Näinkin siut pariin otteeseen, kun menit karhukoira kehältä jonnekin :D Aria seurasin kehässä ja hienosti kyllä meni! Olin itse melkein vieressä jämpti kehässä :)

    VastaaPoista
  4. Teidät on haastettu! :)
    http://tattumaailma.blogspot.fi/2014/01/haaste-vol-nakki-ja-makkara.html

    VastaaPoista